Jätevesien käsittely

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on antanut ohjeen jätevesien käsittelystä siirtolapuutarhamökeillä.

Mökkien jätevedet

Siirtolapuutarhoja ei ole toistaiseksi jätevesiviemäröity siten, että yksittäiset siirtolapuutarhamökit voisivat liittyä viemäriin. Palstojen reunaan on yleensä vedetty kesävesijohto, joka usein on siitä edelleen vedetty sisään mökkiin ja tällöin syntyy jätevesiä.

Jätevesien käsittelyn tulee olla valtioneuvoston talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla antaman asetuksen (54212003) mukaista. Yksityiskohtaisempi erityisesti siirtolapuutarhamökkejä koskeva ohjeistus on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi.

Vesijohto tulee portille, josta vesi kannetaan mökkiin

Kun mökkiin ei tule paineellista vettä, jätevesien käsittelylle ei ole annettu erillisiä puhdistustehovaatimuksia. Oletuksena on, että vähäisiä määriä vettä käytetään tällöin ainoastaan tiskaamiseen ja ruuan valmistukseen eikä esim. suihkua ole.

Vähäiset pesuvesimäärät voidaan omalla mökkipalstalla imeyttää maaperään esim. imeytyskaivon tai kivi-/sorapesän kautta tai käyttää puiden, pensaiden ja puutarhan kasteluun. Imeytystä ei tule tehdä lähellä naapurin rajaa. Savimailla imeytys toimii huonosti, mutta maaperän pintakasvillisuus pystyy yleensä hyödyntämään vähäiset vesimäärät, eikä vettymishaittoja synny. Vähäisiäkään pesuvesimääriä ei saa johtaa suoraan ojaan tai puroon puhdistamattomina. (Ympäristönsuojelulaki 103 §)

Vesijohto on vedetty sisälle mökkiin

Kun vesi tulee paineellisena mökkiin, jätevedet on yleensä käsiteltävä valtioneuvoston asetuksen (542/2003) edellyttämällä tavalla. Jos veden käyttö on kuitenkin hyvin vähäistä käyttöä tiskaamiseen ja ruuan laittamiseen eikä pesukoneita tai suihkua ole, riittää pesuvesien imeyttäminen kivi-/sorapesän tai imeytyskaivon kautta maaperään tai pesuvesi voidaan käyttää kasvien kasteluun.

Jos mökissä on sauna, suihku, astian- tai pyykinpesukone, pesuvedet tulee imeyttää maaperään imeytysjärjestelmän kautta, jossa ennen imeytystä on saostuskaivo kiintoaineen taiteenottamiseksi. Jos maaperä ei sovellu imeyttämiseen, pesuvedet johdetaan suodatusjärjestelmään saostuskaivon kautta. Suodatusjärjestelmästä salaojan kautta poistettava vesi voidaan sen jälkeen johtaa ojaan tai puroon.

Puhdistusjärjestelmän valinta riippuu veden käytöstä ja syntyvien jätevesien määrästä ja laadusta ja maaperäolosuhteista, jos harkitaan maaperäkäsittelyä. Jos ei ole mahdollista rakentaa kunnollista imeytys- tai suodatuskenttää, ympäristökeskus ei suosittele suihkujen tai saunojen rakentamista yksittäisiin mökkeihin. Sauna-, suihku- eikä muitakaan pesuvesiä tai jätevesiä saa johtaa puhdistamattomina ojaan tai puroon. Vesikäymäläjätevesiä ei saa imeyttää maaperään Helsingissä.

Vesikäymäläjätevedet on johdettava jätevesiviemäriin, jos sellainen on alueella tai umpisäiliöön, jonka loka-auto käy tyhjentämässä. (Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräys 4 §) Ympäristökeskus ei suosittele vesikäymälöiden rakentamista, jos ei ole mahdollisuutta liittyä kaupungin jätevesiviemäriverkostoon.

Jätevesien puhdistusjärjestelmän rakentaminen

Jos mökkipalstalle rakennetaan jätevesien imeytys- tai suodatusjärjestelmä, umpisäiliö tms., mökin omistajan tulee hakea sille toimenpidelupaa rakennusvalvontavirastosta.

Toimenpideluvan liitteenä jätetään yksityiskohtainen, riittävän pätevyyden omaavan suunnittelijan tekemä suunnitelma aiotusta jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Rakennusvalvontaviranomainen päättää luvan myöntämisestä rakentamiselle.

Selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohjeet

Mökeillä, joihin tulee sisään paineellinen vesi, on oltava selvitys jätevesijärjestelmästä. Selvitystä säilytetään mökillä ja se on esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle sitä erikseen pyydettäessä. Selvityslomakkeita voi pyytää ympäristökeskukselta.

Lisäksi mökeillä on oltava jätevesijärjestelmänsä käyttö- ja hoito-ohjeet. Pienten vesimäärien maahan imeyttämisestä, jossa ei ole varsinaista rakennettua imeytysjärjestelmää, ei tarvitse olla käyttö- ja hoito-ohjetta.

Kuivakäymälät

Kuivakäymäläjäte voidaan kompostoida asianmukaisesti mökkipalstalla. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa naapureille. Turpeen käyttö kuivakäymälöissä on suositeltavaa, koska turve imee hyvin nestettä ja parantaa jätteen käsiteltävyyttä ja kompostoitumista.

Virtsan erottelevia kuivakäymälöitä ei suositella, jos virtsaa ei aiota hyötykäyttää lannoitteena. Virtsafraktion imeyttäminen savikoilla ei onnistu ja aiheuttaa helposti hajuhaittoja.

Säädökset

  • Ympäristönsuojelulaki (86/2000)
  • Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011)
  • Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (1.1.2005)

Lisätietoja

Helsingin kaupungin ympäristövalvonta.