Oilin muistoja Ogelista slangilla

19.8.2018

Muistoja

Tenkkaan vuotta 1940, en ole vielä födannut, mutta höörannut

monia askoja siltä ajalta.

En diggaa miten funtsiminen Ogelin siirtsikasta on saanut alkunsa. Todennäköisesti  Ogelissa Vantskunjoen varrella stondaavasta byggaamattomasta maa-alueesta ja sen käytöstä. Ajat ovat olleet durot ja Stadi ehkä on krigun keskellä miettinyt voivansa tarjota kliffemmat olot muutamille tavallisille duunareille ja heidän perheilleen. Majan byggaaminen monille palstan saaneille on ollut tosi duraa. Olen höörannut miten mun kusiinin mutsi ja faija aikoinaan ovat byganneet majan kun onnasivat  saamaan palstan. Mun kusiini oli snadi likka sillo. Sen mutsi ja faija hittas matskuu byggaamiseen jostain Stadista, en tiedä platseja. Tolloin ei ollu monilla omia kaaroja, oli suhattava matskut kuten olen höörannu ekaks sporalla Käbikseen ja siitä mm. kottareilla ja

fillarilla Ogeliin. Mun kusiini istu aina kottareilla koska sen aina oli pakko olla fölis. Maja föddas hissukseen mut rankalla duunilla. Ko maja sit bygattiin uudelleen 2006, hitattiin seinien fölistä gamloja 1939-1940 gasetoja ja yks gamla brevu mun kusiinin mutsille.

Mun mutsi ja faija tsöpasivat majan Ogelista joskus 1950 luvulla. Mesta oli tuttu koska faijan 2 systeriä oli myös tsöpannu majat Ogelista ja kusiinin perhe edelleen budjas tällä alueella. Myöhemmin vielä yks mun kusiini ilmesty sakkiin.

Minnaan ne ihanat suvet, jotka sain budjata siellä. Olen mm. oppinut tärkeän simmaamisen taidon Vantskussa. Silloin kun mun sukupolvi oli skidi iässä, niinko nytkin, oli tärkeää ett mukuloiden  turvallisuudesta huolehdittiin. Meidän rantsulle oli veteen bygattu pilttuu ja joka kevät suhattiin sanduu pohjaan eli skideillä oli turvallinen mesta missä mesota ja nauttia olostaan. Aina oli myös joku tätsä vahtimassa. Joka kevät kun jäät ottivat hatkat, sen teki myös sandut ja joka uusi kevät suhattiin uudet sandut. Jossain vaiheessa ku jäät ottivat hatkat niin otti myös koko pilttuu. Sen koommin ei oo suhattu sanduu eikä  bygattu uutta pilttuuta.

Meidän skidien mielestä aina suvena skriinas eikä koskaan regnannu, kuiteki piti kasveille antaa vodaa ja se voda tuli putkista Vantskusta. Oli kuulemma ollut halpaa bygata putkisto ja joku vodannostolaite. Voda oli ilmaista  kuten se on vielä tänä päivänä.

Säpinä oli vilkasta ja me skidit järkkäsimme omin voimin ja minnaakseni jonkun maikan johdolla monenlaista ohjelmaa suvikeimeihin. Kertsi oli auki melkein joka viikonloppu. Aikuiset jorasivat grammarista tulleen musan mukaan hurmoksessa ja skidit esitimme  harjoittelemiamme ohjelmia. Jussi ja elobileet olivat suven kohokohtia. Jussina sini/valko flaga oli kletrannut salkoon ja sai olla siellä seuraavaan iltaan. Näissä pileissä kaikki saattoivat esitellä taitojaan. sjungaten, lausuen runoja, joraten kuka mitäkin.

Kun syksyllä kesis oli sluuttaamassa ja yöt börjasivat pimenee

järkättiin fibluvaksit. Jokaisen majan osalle lankesi 1 yö.  

Monesta majasta me skidit olimme fäärdejä olemaan passissa ja hoitamaan osuutemme. Meille skideille oli vänskää passissa oleminen. Haalimme aina kokoon bulin sakin ja koska olimme vakseja pidimme klaarina et meil oli lupa smaakata ainaki pimees gutilta viisaavia fibluja. Osa palstalaisista tiesi jo seuraavana syksynä ventata meitä skidejä ja niinpä joku majalainen olikin varustautunut suolabysalla antamaan kyytiä.

Meidän mielestä syy oli aina jonkun ulkopuolisen kun omistaja löysi fiblun karoja palstaltaan. Mestalla ei ollut vielä silloin aitoja ja kuka tahansa saattoi dallata tonteille "smaakaamaan fibluja".

Mutsi ja faija möivät majamme 1964 ja flyttasivat oikeelle landelle viikonloppujen viettoon.

Nöyrä anteeksi pyyntöni ylös” mutsi ja faija sanojen käytöstä.

 

Oma jengini börjas funtsii majan tsöpaamista joskus 70-luvun puoli välissä. Dallasimme useilla siirtsikoilla Hesassa. Tenkkasin et mulle oli mahdollinen vain Ogeli, jossa olin saanut budjata ja elää kliffan ajan skidinä.

 

fibluvaksi  Oili Salasto     

 

p.s. Meit on vielä kourallinen, sen ajan nuoria tääll Ogelissa